Skip to content

Mediataitoviikko kahdessa hyvinkääläisessä yläkoulussa

8.7.2013
by

Viimeistä viedään – toivottavasti. Kerronpa tässä nyt aikani kuluksi (heh..) lyhyesti opintoihimme liittyneestä hankkeesta, jonka toteutimme yhdessä kahden opiskelutoverini ja kollegani kanssa kahdessa hyvinkääläisessä yläkoulussa.
Taustaksi kerrottakoon, että 2004 käyttöön otetussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa yksi seitsemästä kasvatustyötä eheyttäviä teemoja sisältävästä aihekokonaisuudesta on Viestintä ja mediataito. Keskeisenä tavoitteena tämän aihekokonaisuuden osalta mainitaan oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä medialukutaidon ja median käyttötaitojen edistäminen. Käytettävissä menetelmissä korostetaan osallistuvuutta, vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllistä viestintää. Mediakasvatus ajatellaan helposti vain äidinkieltä ja kirjallisuutta koskevaksi asiaksi, mutta opetussuunnitelman perusteet määrittää sen kaikki oppiaineet käsittäväksi aihekokonaisuudeksi, joka pitäisi luontevasti integroida jokaiseen oppiaineeseen.
Toisena taustatietona mainittakoon, että tietoturvapäivästä tietoturvaviikon kautta mediataitoviikoksi kehittynyt tapahtumakokonaisuus alkoi vuonna 2004. Nykyinen mediataitoviikko kuuluu EU:n Insafe-projektiin, jossa on mukana 27 maata pääasiassa EU:n alueella. Projektin tarkoituksena on valistuksen keinoin kertoa internetin ja matkapuhelinten turvallisesta ja vastuullisesta käytöstä. Kohderyhmänä on erityisesti lapset ja nuoret. Ensimmäistä valtakunnallista mediataitoviikkoa vietettiin tämän vuoden helmikuussa viikolla 6. Pääteemana oli netin käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet, mutta teemaviikolla haluttiin myös vahvistaa lasten ja nuorten mediataitovalmiuksia, kannustaa vanhempia keskustelemaan median käytöstä kotona ja antaa kouluille mahdollisuus mediakasvatuksen kehittämiseen.
Hankkeemme aiheeksi valikoitui nopeasti juuri mediataitoviikko. Halusimme hankkeemme avulla tuoda mediakasvatuksen mahdollisimman lähelle kaikkia oppiaineita ja tehdä osallistumisen kaikille opettajille mahdollisimman helpoksi. Taustalla oli ajatus, että mediakasvatus pitäisi sisältyä jokaiseen oppiaineeseen ja muistuttaa, että mediakasvatus ei ole vaikeaa. Tavoitteenamme oli myös karistaa aikuisten ennakkoluuloja median viihteellisyyttä kohtaan: mediasta löytää asiallisia sisältöjä mihin oppiaineeseen tahansa.
Mediataitoviikkoa vietettiin siis viikolla kuusi. Ajankohta hankkeen kannalta oli sekä hyvä että huono. Hyvää oli se, että viikko ei sijoittunut jakson taitekohtaan ja huonoa oli taas se, että hankeviikon jälkeen alkoi miltei heti talviloma, mikä hankaloitti palautteen keräämistä projektiin osallistuneilta.
Molemmissa kouluissa rehtorit hyväksyivät hankkeemme, joten aloimme mainostaa sitä opettajille yhteisissä kokoustuokioissa. Kokosimme opettajille esimerkkitehtäväpankin, josta kukin voisi ammentaa tarvittaessa ideoita omaan oppiaineeseensa. Kansion ideana oli madaltaa kynnystä tarttua mediakasvatusteemaan. Osa tehtävistä oli hyvinkin yksityiskohtaisesti ohjeistettu, osaan annettiin vain idea ja opettajan tehtäväksi jäi kehitellä tehtävää oppituntinsa sisältöä parhaiten palvelevaan muotoon. Tehtävien lisäksi kansiosta löytyi mediakasvatuksen materiaaleja. Osaan tehtävistä liittyi linkkejä nettiin.
Itse mediataitoviikolla emme juurikaan ehtineet seurata, miten opettajat ottivat mediatehtävät osaksi opetustaan. Muutamat tosin kertoivat jo viikon aikana, mitä heidän tunneillaan oli aiheeseen liittyen tehty. Mediataitoviikon jälkeen kyselimme opettajien aktiivisuutta kyselylomakkeella. Härkävehmaan koulussa (eli omalla työpaikallani) viikon aikana osallistuttiin kahdeksassa eri oppiaineessa noin 65 tuntia. Opettajat olivat teettäneet kansiomme tehtäviä sekä omia tehtäviään. Koulussamme käytettiin paljon sanomalehtiin liittyneitä tehtäviä, mikä saattoi turhauttaa osaa oppilaista. Aiheeseen liittyviä vierailijoita koulussamme ei viikon aikana käynyt, vaikka alun perin oli tarkoitus kutsua esimerkiksi paikallislehden toimittaja kertomaan oppilaille lehtityöstä. Sen sijaan omassa opetuksessani olleet halukkaat yhdeksäsluokkalaiset pääsivät retkelle Helsingin Sanomien Pisteeseen. Kyselimme lomakekyselyllä myös oppilaiden suhtautumista mediataitoviikkoon. Koulussamme oppilaiden mielipiteiden keskiarvo oli 2,45 asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti negatiivista suhtautumista ja 5 äärimmäistä innostusta. Suhtautuminen ei siis ollut kovin positiivista.
Vaikka lähdimme viemään hanketta lähes identtisenä kahteen samalla paikkakunnalla sijaitsevaan kouluun, oli lopputulos melko erilainen. Isommassa koulussa (Pohjoispuisto) hankkeesta tiedottaminen onnistui paremmin kuin Härkävehmaalla. Pohjoispuistossa toimi hyvin idea, että opettajat käyttivät median sisältöjä tai työtapoja kyseisen viikon aikana tavallisilla tunneillaan. Härkävehmaalla sen sijaan olisi luultavasti toiminut paremmin kunnon teemaviikko poikkeustyöjärjestyksineen. Sekä oppilaiden että opettajien suhtautuminen hankkeen tehtäviin oli erilainen. Härkävehmaan oppilaiden mielipiteet tehtävistä ja mediataitoviikosta olivat negatiivisemmat kuin Pohjoispuistossa. Myös opettajat vaikuttivat suhtautuvan välinpitämättömämmin mediakasvatukseen Härkävehmaalla kuin Pohjoispuistossa. Hanke siis paljasti selkeästi sen, miten erilaisia periaatteessa samanlaiset oppilaitokset voivat olla. Tämän kokeilun ja palautteen perusteella on hyvä jatkaa mediataitoviikon kehittämistä molemmissa oppilaitoksissa.

About these ads
One Comment leave one →
  1. 29.7.2013 9.42

    Teitte hienon, kunnianhimoisen hankkeen! Tällaista kouluyhteistyötä lisää! :)

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: