Skip to content

Alku aina hankalaa

12.1.2008

Hei!

Tämä on Humakin järjestämän Toiminnallisen Mediakasvatuksen erikoistumisopintojen blogi. Tarkoituksena on siis pohdiskella maailman menoa mediakasvatuksen näkökulmasta ja kuhunkin lähipäivään liittyen.Tervetuloa mukaan pohdiskelemaan!

Kari

9 kommenttia leave one →
  1. pirjos permalink
    14.1.2008 17.35

    No niin.Täällä ollaan, mutta ihan vielä en taida pohdiskella.Tuli taas viikonlopun aikana sen verran uutta asiaa ja uusia alustoja yhteydenpitoon, että täytyy saada jonkinlainen järjestys asioihin.Palaan pohdintoihin hieman tuonnempana.
    Pirjo🙂

  2. mediajuttuja permalink
    16.1.2008 21.01

    Tervehdys!

    Sain yhteyden sun blogiisi. Muiden linkkejä en vielä löytänyt.
    Tänään koin ahaa elämyksen työpaikallani. Vaihdoin vuoden vaihteessa toimipistettä nuotisotyöyksikkömme sisällä. Tänään tutustuin tarkemmin nuorten tietokonehuoneeseen. Siellä oli mediakasvatuksen näkökulmasta katsottuna tiedotteet pelien ikärajoista ym. ensi luokkaisesti esillä. Hienoa.
    -Aino-

  3. sermula permalink
    23.1.2008 7.28

    Hei, täällä ollaan!

    Mielenkiintoinen tuo nettirikosartikkeli. Ja muutenkin perin mielenkiintoinen tämä virtuaalimaailma. HIrmusti uutta opittavaa! Palaillaan!

    -Virpi-

  4. turkumedia permalink
    27.1.2008 16.41

    Terve kaikille, sain kutsun wordpressiin ja hieman tutkailla mitä täältä löytyy.
    t. Muha

  5. niinuliinu permalink
    30.1.2008 14.42

    Moikka kaikille,

    Katsastin sanomalehtiviikkoon ja sanomalehtikuvaan (Maailman kuvia) liittyvän linkin ja aineisto oli tosi kiinnostavaa. Sitä voisi hyvin käyttää materiaalina opetuksessa ja pohdinnoissa.

    Kaykää jos mahdollista Valokuvataiteen museon Hannes Heikura- näyttelyssä. Sieltä löytyy kiiteltyjä Hesarissa ilmestyneitä valokuvia.
    http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/nayttely/vaihtuva/2008/teema/hannes_heikura.htm

    t. Nina L

  6. bansq permalink
    8.3.2008 10.32

    Moikka!

    Minäkin tänne vihdoin löysin.

    T. Satu

  7. sermula permalink
    8.3.2008 10.59

    Hei!

    Virpi tervehtii teitä täältä Turusta!

  8. mirkka permalink
    8.3.2008 11.03

    No niin, täällä minäkin vihdoin. Ei oikein tunnu luontevalta kommentointi netin kautta vielä, mutta ehkä se tästä vielä…

    T: Mirkka

  9. toiminnallinen permalink
    7.4.2008 12.40

    Mediakasvatus/-kriittisyys/koonnut toiminnallinen, Jouko Salonen
    Kriittinen mediakasvatus on käytännöllinen väline koulumaailmassa. Verkkopohjaisessa oppimisympäristössä tarvitaan omaa vastuuta mediakasvatuksessa uuden viestintäteknologian, kuten pelien, internetin ja mobiililaitteiden käyttö vaatii runsaasti huomiota. Nykykulttuurissa laajempi pedagoginen lähtökohta on saanut asemaa. Markkinatalouden logiikka ei ole kaiken kattavuudessaan aina suotuisaa vastaanottajille. Kriittinen kasvatus on median ja populaarikulttuurin vaikutusten alla oleville nuorille merkittävää, koska ne voivat viedä heidän huomiostaan suuremman osan kuin koulu. Informaatioteknologia on yleistynyt huomattavasti ja on tullut kaikkien saataville. Kansalaisen on osattava tehdä kriittisiä huomioita kulttuurista, diskurssista ja kielestä myös tiedotusvälineiden diskurssista ja kielestä. Verkostoituminen on esim. erilaisissa opintopiireissä hyödyllinen vaihtoehto, mutta myös riskitekijöitä voi ilmetä, kun henkilökohtaisia tietoja joutuu vääriin käsiin esim. tilinumerot, tunnusluvut.
    Markkina-ajattelu vaatii kriittistä silmää erilaisten trendien vallitessa. Mediakasvatusta annetaan koulukohtaisesti, mutta sen tarve on nykyaikana tunnustettu tarpeelliseksi eli kriittinen medialukutaito on olennainen osa mediakasvatusta.
    Median tekninen ja teknologinen rooli on ratkaiseva ja sen kanssa on syytä analysoida taiteellisesta ja viestinnällisistä lähtökohdista yhteiskunnallisuutta ja osallisuutta arvojen, valtasuhteiden ja etiikan määrittelyssä. Mediaa voidaan tutkia esim. analysoimalla päivän lehtien uutistarjontaa mm. Myös mainoksien tarkoitusperiä on syytä tarkistaa, kuinka mediatuotteisiin reagoidaan. Pyritään ymmärtämään ’mainonnan kieltä’. Mediatekstien analyysi on hyvin moniuloitteista ja on jatkuvassa muutoksessa. Käsitteiden reflektoiminen ja kriittinen uudelleenmäärittely kuuluu siihen. Pyritään analysoimaan mediatekstien syvempiä merkityksiä ja ideologisia ja globaalisia tasoja, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tietoisuuden ja tiedostamisen prosessi. Mikä on viestinnän politiikka? Miten media hahmottuu?
    On tärkeää osata arvioida median informaatiota kuten mm. uutisia onettomuuksista ja katastrofeista; Jokelan kouluvälikohtaus ja Thaimaan tsunami. Myös kuvamanipulaatioiden välittämä viesti voi olla muuta kuin alkuperäinen totuus.
    Lasten ja nuorten haavoittuvuus ja herkkyys, eri kehitysvaiheessa, tulee huomioida erityisen kriittisistä lähtökohdista ja siten vanhempien on valvottava lapsiaan menemästä, alaikäisille kielletyille, väkivaltaisille tai seksistisille sivuille. Tietokoneen käyttöaikaa on kontrolloitava. Myös pelien ja mediakeskusten sekä tv-ohjelmien ikärajoja on valvottava ja noudatettava. Ja on syytä myös tarkistaa jo asetettujen ikärajojen pitävyyttä aina ko. mediatuotteen kohdalla, sillä markkinahyödyn nimissä voidaan alaikärajaa toisinaan jopa alentaa. Media- ja viihdetuotannolla on oltava myös omaa vastuuta tuotteistaan. Informaatiotulva, viestinnän muutos tuottaa lakkaamattomalla virralla mielikuvia, haluja ja kulutustarpeita.Tuotteiden analysointi on pääasiallisesti vanhempien vastuulla. Tietoyhteiskunnassa on syntynyt ns. toteemi-ideologia: kriittisen pedagogian tehtävä onkin osoittaa sen esineellistyminen, jota kohdellaan kunnioituksella itsestäänselvyytenä. Välittävien aikuisten läsnäolo luo turvallisen kasvuympäristön. Suojeleva kasvatus antaa valmiudet myönteisen minäkuvan rakentumiseen ja auttaa omaksumaan solidaarisen, tasa-arvoisen ja toisen kunnioittamisen tavoitteiksi. Kriittinen mediakasvatus perustuu vuoropuheluun kasvatuksen tutkijoiden, opettajaopiskelijoiden ja käytännön opetustyötä tekevien välillä.
    Sosiaalisuus saattaa jäädä internetin aikakaudella vähemmälle ja näin sukupolvien väliltä katoaa kasvatuksellinen suhde tai on minimaalista . Kehittyy ns. uusyhteisöllisyys, uudenlainen globaalinen tietoisuus, jolloin seurauksena on vieraantuminen perinteisistä sosiaalisista sidoksista. Tulisi kriittisesti keskustella myös informaatiotulvan vuoksi siitä, että mikä on oikeata tietoa, sen sisällöstä ja laadusta, mihin tietoa käytetään ja mitä sillä saadaan aikaiseksi.
    Nykynuorten arjessa visuaalinen populaarikulttuuri on keskeisessä roolissa. Huomio kiinnittyy erityisesti median ja viihdeteollisuuden viitekehykseen. Analysointi ja keskustelut ovat välineitä kuten kriittinen mediakasvatus on olennainen lähestymistapa koulutyössä. Analysointi suuntaa ajattelua. Mediakasvatus on mediakulttuurin tulkintaa. Kulttuurikritiikki auttaa ymmärtämään nykyisen yhteiskunnan rakenteita. Kasvattavat ymmärrystä omasta osallisuudesta maailmassa ja oman tulevaisuuden tekemisestä. Eräs keskeinen tavoite onkin antaa sorretuille ääni sekä kirjoittaa ja puhua vähäväkisten puolesta. Mediaksvatuksen keskeisiä pyrkimyksiä olisi tavoitella iloa, rakkautta ja solidaarisuutta kognitiivisuuden, affektuaalisuuden, kommunikatiivisuuden ja kehollisuuden sosiaalisilla kentillä

    Omassa työssäni opitaan tekemällä, käsin työstämällä, jolloin ’know-how’ siirtyy kouluttajalta nuorelle työharjoittelijalle. Mediakasvattajana minulla on siis transformaatiotehtävä välittää tietotaitoani nuorille, ’tallentaa nuorten tileille valmista tietoa’. Valmennan työharjoittelijoitani, mikä on korrektia ja mikä epäkorrektia julkaistavaksi Pajavasara-lehdessämme ja muissa julkaistavissa printtimedioissamme. Printtimedia on jäämässä julkaisupuolella audiovisuaalisen viestinnän varjoon (uusfeodalisoituminen), joten teemme lehden myös nettiversiona, jolloin tulee ottaa huomioon siellä vallitsevat lainalaisuudet, mitä julkaiseminen ja julkisuus siellä merkitsee ja mitkä ovat seuraukset sillä. Nuorien kanssa tutkitaan valmiita printtituotteita ja nettisivustoja, joiden avulla pyritään tunnistamaan julkaisuprosessi ja sen sovinnaisuuden rajat ja harjoitetaan medialukutaitoa analysoimalla erilaisia artikkeleita, selvitetään, mitkä ovat tekijänoikeudet. Julkaisun lainalaisuudet läpikäymällä tunnistetaan journalismin politiikka. Kyseenalaistetaan julkaistuja mediatuotteiden sisältöjä ja haetaan ristiriitoja. Kommentoidaan, kommunikoidaan esiin tulleita väittämiä. Kriittisen lukemisen taito rohkaisee: ihmisiä on kannustettava mediatekstien vastaanottamisesta sen aiheuttamien reaktioidenmukaiseen toimintaan.
    Mediakasvatus jatkuu koko kurssin ajan. Kouluttajana toimin kuin oppaana, käsittelemään mediaa kriittisesti. Opitaan kriittisesti tulkitsemaan mediaviestejä ja jäljittämään niiden monitahoisia vaikutuksia. Nuorille opetetaan käyttämään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä. Ohjataan käyttämään luovasti eri välineitä tarpeellisen tiedon hankkimiseksi jatko-opintoja ja uravalintaa suunniteltaessa. Yksilöohjauksella pyritään löytämään sopivia toimintamalleja niitä tarvitseville. Itsearvioinneilla portfolio-kansioon nuoret kirjaavat osaamisistaan raportin. Pyritään asettamaan kullekin nuorelle räätälöity tavoite, tuetaan hänen itsetuntemustaan ja omaa tavoitteiden asetteluaan. Seurataan säännöllisissä arvioinneissa (alku-, väli- ja loppuarviointi 3-kanta keskusteluna nuori, kouluttaja ja työpaikkaneuvoja) nuoren edistymistä ja määrätietoisuutta, annetaan henkilökohtaista ohjausta. 5 kk:n toimintasuunnitelman lopussa on nuorella mahdollisuus arvioida osanäyttöjen avulla ammattitaitoaan, josta saa hyväksiluettavia opintopisteitä ammatillisen koulutuksen puolella. Seurataan työharjoittelun jälkeen vielä puolen vuoden päästä tavoitteiden toteutumista.

    Lähteet:
    Norman Fairclough: Miten media puhuu
    Seija Ridell, Pasi Väliaho & Tanja Sihvonen: Mediaa Käsittämässä
    Juha Herkmann: Kriittinen mediakasvatus
    Tiedotustutkimus 1998:1: Kriittisen pedagogiikan ajatuspohja

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: