Skip to content

Nuorten vaikuttaminen

14.4.2008
by

Helsingin Sanomien yleisönosastolla käytiin helmi-maaliskuussa keskustelua kouluneuvostojen palauttamisesta peruskouluihin. Kasvatussosiologian professori Ari Antikainen Joensuusta kirjoitti 28. helmikuuta, että kouluneuvostot lakkautettiin vuonna 1985, kun ylipuoluepolitisoituneet samaistettiin peruskouluun ja sen luultuun heikkoon tasoon. Antikainen toteaa, että kouluneuvostot toimivat yhä muissa Pohjoismaissa, jotka ovat kansalaisaktiivisuudeltaan vähemmän kehnoja kuin Suomi. Antikainen jatkaa, että nyt kouluneuvostot voisi perustaa uudelleen uusiin olosuhteisiin muokattuna. ”Ne ja koulussa tapahtuva harrastustoiminta saattaisivat antaa mahdollisuuden nuorten yhteisöllisyyteen ja kansalaisaktiivisuuden kehittymiseen. ”

Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Wiking Vuori Oulunkylän yhteiskoulusta Helsingistä vastasi professori Ari Antikaisen kirjoitukseen 4. maaliskuuta. Vuori myöntää, Antikaisen olevan oikeassa siinä, että nuorten aktiivisuus on vähentynyt ja kaipaa hänkin remonttia nykyjärjestelmälle, mutta toteaa, että kouluneuvostojen perustaminen on turhaa, sillä kouluissa on jo sitä tarpeellisilta osiltaan vastaava elin: oppilaskunta ja sen hallitus. Vuori jatkaa, että puhevallan käyttämisen lisäksi oppilaskunta järjestää myös koulussa tapahtumia parantamaan yhteisöllisyyttä.

Olen tehnyt Wiking Vuoren kanssa yhteistyötä syksystä 2007 kevääseen 2008 Pohjois-Helsingin alueellisessa vaikuttajaryhmässä, johon kuuluu kolme yläastetta ja kuusi ala-astetta. ANSA-ryhmä (Aktiiviset Nuoret Stadin Asialla) koostuu alueen koulujen oppilaskunnan hallituksen edustajista ja sen päämäärä on edistää nuorten alueellista vaikuttamista. Kokemuksesta voin sanoa, että toimiessaan koulun oppilaskunta on tehokas elin, johon kuuluu aktiivisia sanavalmiita nuoria, jotka saavat asioita oikeasti aikaan. Tällaiseksi luen Oulunkylän yhteiskoulun oppilaskuntatoiminnan. Pahimmillaan taas koulun oppilaskunnan hallitukseen valitaan koulun suosikit tai vitsinä hiljaiset ujot oppilaat, joilla ei ole kiinnostusta tai valmiuksia ajaa oppilaiden etuja. Monissa kouluissa oppilaskunnan hallituksen vetovastuu sysätään myös joka syksy uudelle vasta aloittaneelle opettajalle, jolloin perinteet katkeavat ja oppilaskunnan hallituksen työskentelyn syvyys ei ole mahdollista. Oppilaskunnan hallituksen vetovastuu vaatii opettajalta syventymistä ja lisätyötä, mutta siitä saa harvoin rahallista korvausta. Tämän takia vastuuta ei pidetä houkuttelevana.

 ANSA-ryhmän toiminta kuuluu osana Helsingin Nuorten Äänen toimintaan, joka huipentuu joka vuosi Avoimiin foorumeihin. Avoimet foorumit on tilaisuus, jossa nuorilla on mahdollisuus kohdata päättäjiä ja esittää heille kysymyksiä ja ehdotuksia ennalta valittujen teemojen sisällä. Viking Vuori toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Avoimet foorumit, jossa nuorilla on mahdollisuus keskustella asioista kerran vuodessa, eivät riitä nuorten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vuori on sitä mieltä, että Helsinkiin tulisi perustaa virallinen toimielin parantamaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhteisiin asioihin. Hän onkin ollut mukana perustamassa kansalaisliikettä Nuorisovaltuusto Helsinkiin nyt! ja pyrkinyt muuttamaan tilannetta muun muassa lähestymällä kaupunginvaltuutettuja.

Espoossa on toiminut nuorisovaltuusto jo kymmenen vuotta. Nuorisovaltuustoon kuuluu 30 13-18-vuotiasta nuorta ja valtuusto valitaan kouluvaaleilla kahdeksi vuodeksi. Nuorisovaltuustolla on läsnäolo-oikeus useissa lautakunnissa ja aloiteoikeus suoraan kaupunginhallitukselle. Espoon nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tiina Poutiainen kertoi Helsingin Sanomissa 14. syyskuuta 2007, että nuorisovaltuustossa olo vaatii perehtymistä asioihin. ”Asioita on vaikea parantaa, jos vain vikisee koulun käytävillä”, Poutiainen toteaa. Nuorisovaltuustotoiminnasta Poutiainen kertoo: ”Tämä vie paljon aikaa, mutta on sen arvoista. Tässä oppii ymmärtämään, miten kaupunki toimii, ja rohkeus vaikuttamiseen kasvaa. Kun on tottunut vaikuttamaan asioihin, kynnys siirtyä nuorisovaltuustosta kunnallispolitiikkaan on matala.”

”Voisi olla hyvä, jos toimintamäärärahan ohella nuorisovaltuustolla olisi jokin toteutusmääräraha. Usein nuorisovaltuuston hankkeet ovat aika pieniä, joten se voisi saada nopeasti aikaan tuloksia”, toteaa kaupunginvaltuutettu Kai Mykkänen (kok). Hän toimi aikoinaan Espoon ensimmäisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana. (HS 14.9.2007)

Opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila ja nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala vastasivat 28. maaliskuuta 2008 Wiking Vuoren mielipidekirjoitukseen otsikolla: ” Ideaa nuorisovaltuustosta kehitettävä”. He totesivat kirjoituksessaan, että kokonaiskuvan saamista nuorisovaltuustojen toiminnasta haittaa se, nuorisovaltuustojen toiminnasta ja vaikuttavuudesta ei ole riippumatonta ja kattavaa tutkimusta. Siurala ja Jarnila varoittavat, että nuorisovaltuustojen ongelmana on ollut se, että nuorisovaltuustojen valta on vähäistä ja jopa näennäistä, ja riskinä on silloin nuorten pettyminen toimintaan. Helsingin kokoisessa kaupungissa ei myös ole helppo tutustuttaa nuoria monimutkaiseen päätöksentekojärjestelmään ja löytää heille aitoa paikkaa hallintojärjestelmässä. Ratkaisuksi Jarnila ja Siurala esittävät Helsingin tavoitetta nuorisovaltuuston tapaisesta elimestä tai menettelystä, joka kuitenkin välttäisi nuorisovaltuustomallin heikkoudet. ”Parhaillaan on käynnistymässä nuorten kanssa keskustelu siitä, miten oppilaskuntien puheenjohtajisto sekä nuorisotalojen ja – järjestöjen edustajista koostuva nuorten elin voisi osallistua laajaan nuorten hyvinvointia koskevaan suunnitelmaan, jonka opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi antavat yhdessä kaupunginvaltuustolle.

Pidän oikeana linjana sitä, että opetustoimen- ja nuorisotoimenjohtajat näkevät tärkeänä nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Toivon kuitenkin, ettei nuorten osallistuminen yhteiskuntaan jää vain aktiivisten nuorten oman mielenkiinnon ja ponnistusten varaan, vaan että suomalaisissa kouluissa lisättäisiin kansalaiskasvatusta. Sakari Suutarisen artikkeli ”Kansalaiskasvatuksen alasajo vasemmistoaallon jälkeen 1900-luvun lopussa – Suomi kansalaiskasvatuksen autiomaana 2000-luvulle” käsittelee 28 maan IEA/Civic – Nuori kansalainen -tutkimuksen tuloksia. Civic-tutkimus kohdistettiin peruskoulun päättövaiheeseen keväällä 1999. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisilla nuorilla on hyvät yhteiskunnalliset valmiudet tietojen ja taitojen osalta, mutta ei sellaisia kansalaisasenteita, jotka kannustavat yhteiskunnallisen osallistumiseen ja toimintaan. ”Pohjoismaissa on päädytty, Suomea lukuun ottamatta, koulupainotteiseen kansalaiskasvatukseen. Tämän ajattelumallin mukaan koulu muodostaa eräänlaisen pienoisyhteiskunnan, jonka puitteissa nuoret tottuvat yhteisten asioiden hoitoon ja kantamaan vastuuta yhteisön toiminnasta. Toisena kansalaiskasvatuksen päälinjana voidaan pitää kouluneuvostotoiminnan rinnalla nuorten suuntaamista suoraan kotipaikkakunnan yhteiskunnalliseen elämään. Tämä suuntaus näyttää Civic-tutkimuksen tulosten valossa olevan suosittua Pohjoismaiden ulkopuolella, esimerkiksi anglosaksisissa maissa, joissa voimakas vapaaehtoistoiminta korvaa osin pohjoismaisen sosiaaliturvan tehtäviä. Pohjoismaissa paikallisyhteisön ongelmat ovat etäämpänä koulun toiminnasta kuin keskimäärin muissa Civic-tutkimuksessa mukana olleissa maissa.”

On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan Helsingissä mennään nuorten osallistamisessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja saadaanko aikaan järjestelmä, joka sallii nuoret mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Itse jatkan työskentelyä alueellisen ANSA-ryhmän kanssa syksyllä 2008 ja koetan osaltani saada aikaan nuorten vaikuttamishankkeen, jonka kautta nuoret vaikuttavat suoraan omaan elinympäristöönsä.

Mirkka Kesti-Helia

 

 

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: