Skip to content

Mannerheim -elokuva, Missimittari ja osallistava media

1.3.2009

Tulevan viikonlopun ja siihen liittyvän etätehtävän (osio 2: seuraa parin viikon ajan mediaan/mediakasvatukseen liittyvää ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua viestimissä ja kommentoi aiheita kursiblogissa) kirvoittamana päätin kirjoittaa tänne osallistavasta mediasta, joka tällä hetkellä tuntuu yhä enemmän nousevan pinnalle kaikkialla.

Niin, onhan sitä jo pitkään äänestetty ja vaikutettu asioihin mediassa, alkaen yleisönosastokirjoituksista, Hugo-lankapuhelinpelistä aina tosi-tv -ohjelmien äänestyksiin. Tämä osallistasva media, vai millä nimellä sitä sitten kutsuisikaan, on kuitenkin nähdäkseni koko ajan valtaamassa enemmän tilaa ja katsojat, kuuntelijat ja kokijat, siis yleisö, otetaan mukaan vaikuttamaan ja tekemään mediaa. Media kansalaistuu. Enää ei mediaa tehdä vain ammattilaisten keskuudessa, vaan yleisö on otettava mukaan.

Tänä vuonna missikilpailut ovat uudistuneet ja voittajan valitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa yleisö. Enää eivät  yksittäiset kauneusmaailman auktoriteetit voittajaa valitse, vaan sen teemme me. Missikandidaatteja saa äänestää puhelimitse tai tekstiviestein koko ajan. Siistiä! Samaan aikaan tietysti pyörii äänestyspelillä toimivia ohjelmia enemmänkin, lähinnä nyt tähän iltaan huipentuva kuorosota, jossa lienee 40 000 euron palkintopotti saavutettu jo moneen kertaan äänestystuloilla. Mitään kun ei saa ilmaiseksi… Niin, lieneekö tässä tarkoituksena todella tehdä mediasta enemmän kansalaisvaikutteista kuin kenties tienata ohjelmalla, yleensähän jokainen ääni, jonka voittajaehdokkaalle, oli se sitten missikandidaatti, kuoro tai idols-finalisti, maksaa sen 0,99 euroa. Vaan eipä siinä, ihmisillä on yhä lamasta huolimatta rahaa ja tällainen äänestysten tapainen aineeton kuluttaminen on varsin vihreää ympäristöäkin ajatellen, joten mikäli kansa tahtoo äänestää, antakaamme sille siunauksemme.

Toisenlainen kiinnostavaa osallistavan median muoto on Mannerheim-elokuva, jonka jäädyttäminen sai Renny Harlinin kyyneliin ja kansan liikkeelle. Saas nähdä, miten pitkälle kansan kulku riittää… Eli eli,  jotta Mannerheim -elokuva saataisiin rahoitettua, kääntyi tuotantoyhtiö avoimesti kansan puoleen. Elokuvaprojektin eteenpäin viemiseksi perään kuulutetaan yrittäjiä, yksityisiä ihmisiä kuin yhteisöjäkin, jotka tukisivat hankken etenemistä. Mannerheim -elokuvan osallistava vaikutus poikkeaa BB:n, Missimittarin ja kuorosodan tyyppisistä osallistavan median muodoista ratkaisevasti siinä, että se vetoaa kansalaisiin suoralla avunpyynnöllä (esim. osta numeroitu elokuvalippu 50 eurolla ja tuet elokuvan tekemistä). Vedätyksen makua ei ole. Ennakkolippujen ostamisen lisäksi Mannerheim -elokuvan tuotantoon kerätään rahoja myymällä mm. Mannerheim-muistomitalia, Mannerheim -grafiikkasarjoja, konepistooleja, pronssipatsaita sekä vieraskirjoja. Mikäli tarvittavat rahat elokuvan tekemiseksi saadaan kasaan, Mannerheim lienee ensimmäinen elokuva, joka on rahoitettu kansalaisvoimin. Nähtäväksi jää, vetoaako tämän massiivisen elokuvaprojektin tukeminen suomalaisiin yhtä lailla kuin äänestykset tosi-tv -ohjelman tai laulukilpailun voittajasta.

mannerheim_elokuvalippu_mainos.indd

Elina

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: