Skip to content

Ratkaiseeko atk-luokka ryhmätyön ongelmat?

16.3.2009

Kävin kotijoukkoihini kuuluvan teini-ikäisen kanssa mielenkiintoisen keskustelun. Hän oli ärsyyntynyt osakseen tulleesta ryhmätyöstä ja ihmetteli, miksi opettajat luulevat, että kun luokan vie atk-luokkaan, ryhmätyön teon pitäisi alkaa sujua. ”Ja Wikipediaan ei sitten mennä ”, todetaan kuulemma vielä työskentelyn saatteeksi.

Tämä esimerkki pitää lukea niin, että muistaa sen tulleen omasta mielestään kaikkitietävän 15-vuotiaan suusta. Ehkä tehtävän aihe tuntuu vaikealta tai epämieluisalta, ehkä hän tietää, että työ vaatii häneltä pinnistelyä ja vaivannäköä (eikö 9.luokkalaisten jo pidä itsekin osata suunnitella työskentelyään ja ajankäyttöään?) tai ehkä atk-luokasta on vain pitkä matka ruokalaan ja hän tietää, että kanakastikkeesta on siinä vaiheessa jäljellä enää paprikanpalasia ja vähän lientä, kun heidän luokkansa ehtii ruokailuun…

Toisaalta kysymyksessä on järkeä. Netti on eräs tiedonhankinnan väylä ja toki sen käyttöä eli tiedonhankintaa pitää ohjeistaa muutoinkin kuin kieltämällä kategorisesti tietty lähde. (En tosin edes usko, että asiaa on ihan näin jyrkästi esitetty.) Eikö mediataitoihin kuulu taito suhtautua kriittisesti tiedon lähteisiin ja toisaalta etsiä omaan työhönsä sopivia lähteitä? Voisiko tehtävää vähän helpottaa ja rajata niin, että opettaja antaisi valmiiksi joitakin sivuja Googlen tiedon valtameren sijaan? Olisiko ryhmätyön teko (atk-luokassa) mielekkäämpää, jos lopputulos olisi mediatuote? Blogi, verkkolehti tai edes Power point-esitys.

2 kommenttia leave one →
  1. liisaheikinheimo permalink
    18.3.2009 8.52

    Pian juttua lukiessa en voi olla kuin hymyilemättä. 15-vuotiaat ovat tosiaan haasteellinen ryhmä mille tahansa työlle, jota vetää ”aikuinen” (etenkin koska useimmat aikuiset ovat tylsiä ja kieltävät kaiken kivan).
    Henkilökohtaisesti uskon, että ryhmätyön lopputuloksen painotuksessa on järkeä. Kohderyhmänä teini-ikäisille (miksei kaikille muillekin) olisi varmasti hyvä olla tarjolla sellainen työtehtävä, jossa lopputulos on jotain konkreettista. Kokemuksesta tiedän, että iedonhaku netistä on hankalaa tottumattomille. Jollei pidä varaansa voi jäädä surffauslaudan kyytiin, ja löytää kyllä toinen toistaan kiinnostavampia sivuja, mutta parin tunnin surffailun jälkeen tulokseksi saattaa jäädä vain sekava muisto erilaisista kuvista ja sanoista. Konetta sulkiessa miettii, että taas meni pari tuntia ohi huomaamatta. Ja se siitä.

    Internetissä ideologioiden valtataistelu näkyy selvästi. Yhtä ainoaa totuutta ei ole, ja niinpä samasta aiheesta löytää monenlaisia näkemyksiä. Toista oli omassa nuoruudessani. Oppikirjan totuus oli ainoa totuus. Oppikirjan moraaliopetukset olivat ainoita oikeita. Maailma on avautunut. Nyt vaikkapa tsetseenit voidaan nähdä yhtälailla itsenäisyystaistelijoina kuin kapinallisinakin. Nykynuoret ovt siis sikäli onnellisessa asemassa, että he saavat objektiivista tietoa (suomalaisten journalismin objektiivisuuden käsitettä hyväksikäyttäen) siinä mielessä, että löytävät asioista monet puolet. Ja he ovat myös sikäli onnettomassa asemassa, että heidän on itse valittava puolensa.

    Olisiko kyse kuitenkin enemmän siitä, että opettajilla on vaikeuksia elää tämän uuden ajan ehdoilla. Opettajan auktoriteettia on helpompi kyseenalaistaa, kun opettajan antamia tietoja voi kyseenalaistaa helpommin. Onneksi 15-vuotias etsi wikipedian eikä hikipediaa.

    Uskoisin, että nykynuorilla ja miksei meillä kaikilla muillakin, on mahdollisuus löytää tietoa monesta eri lähteestä. Ryhmätyön tehtäväksi voisi antaa esimerkiksi Tsetsenian sodan käsittelyn. Eksyipä ryhmätyöntekijä mille sivulle hyvänsä, teemoitettu aihe auttaisi häntä pysymään aiheessa. Olipa lopputulos sitä tai tätä, uskon, että yhdessä luokan ja opettajan kanssa ryhmätyön tulosta ja siinä käytettyjä lähteitä pohtimalla heräteltäisiin enemmän uteliasta mieltä ja kasvatettaisiin uskoa jokaisen omaan kykyyn arvioda ja kyseenalaistaa asioita sekä tehdä omia ratkaisujaan.

    Aika näyttää, kuinka internet tiedonhakukanavana istuu koulujärjestelmään. Epäilemättä sen käyttö vaatii enemmän resursseja kuin mitä tiedonhaun menetelmiin ja pohdintoihin on koskaan aiemmin jouduttu uhraamaan.

  2. essukka permalink
    20.3.2009 14.53

    Minulle muistuu tässä vain mieleen meidän mediakasvatusopiskelijoiden oma kurssi, missä istuttiin tietokoneen ruudut auki ja luotiin nämä blogit… Ei siitä keskittymisestä opiskeluun tahtonut tulla mitään, kun samalla tuli käytyä netin kautta ties minkälaisilla sivuilla. Aivan kuin olisi kiertänyt maapallon sillävälin kun luennoitsija luennoi meille verkkoyhteiskunnastamme.

    Eipä kai se sitten ole sen kummempaa tehdä ryhmätyötä 30 vuotiaana netin kanssa atk luokassa, kuin 15 vuotiaanakaan. Molemmissa ryhmissä voi käydä ihan samoin, surffailu alkaa kun koneet käynnistyy ja tunnit hupenevat niin ettei huomaakaan…

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: