Skip to content

Kuka kukin on Facebookissa ja muita kummallisuuksia

24.3.2010

Tiedonkulku maailmassa on huippuluokkaa. Kun jotain tapahtuu, selviävät asiat yksityiskohtiaan myöten nopeasti – vaikkakaan ei aina niin varmasti – internetin ihmemaasta. Tietoa on kaikesta, enemmän kuin kukaan ehtii edes ottaa vastaan.

Mutta mihin netinkäyttäjät tiedon valtavirtaa oikein käyttävät? Maaliskuun puolivälissä julkaistun uutisen mukaan Facebook päihitti ensi kertaa Googlen kävijämäärävertailussa. Tärkein uutinen on siis se, kuinka entisen luokkakaverin lapset kasvavat. Ei suinkaan se, mitä maailmalla tapahtuu.

Yhteisöllisyyttähän tämä on, voisi todeta. Ystävien, tuttujen ja sukulaisten kuulumiset voittavat kiinnostavuudessa maailman uutistapahtumat. Mutta kasvaako sosiaalisessa mediassa todellista yhteisöllisyyttä. Ja kuinka todellisia ne tuttavien kuulumiset oikeastaan ovatkaan?

Samalla viikolla kävijämäärävertailun kanssa julkaistiin myös uutinen, jossa kerrottiin, kuinka FBI:n agentteja koulutetaan käyttämään Facebookia. Agentit liittyvät yhteisöpalveluun keksityillä nimillä ja pyrkivät epäiltyjen kaverijoukkoon. Useimpien yhteisöpalvelujen säännöt kieltävät palvelun käytön väärällä nimellä, mutta se ei taida FBI:ta hidastaa. Tosin muun muassa verovirasto on Yhdysvalloissa kieltänyt tietojen hankkimisen tällä tavalla.

Pienessä Suomessa kavereiden taustat ovat yleensä tiedossa muunkin kuin nettimaailman puolelta ja kovinkaan moni ei taida salaa olla FBI-agentti. Miettiä voi kuitenkin sitä, kuinka todellisia ne autuaallisesta onnesta kertovat statuspäivitykset oikein ovat. Onko netin yhteisöllisyys sittenkään aivan sitä miltä näyttää.

2 kommenttia leave one →
  1. 27.3.2010 12.39

    Niinpä niin olet oikeassa…nykyään kaikenlainen tieto kulkee nopeasti ja jopa Ranskan presidentti voi joutua kesken ulkomailla pidetyn lehdistötilaisuuden vastaamaan arkoihin kysymyksiin avioliittonsa karille ajautimishuhuista. Huhujen takana oli Twitterissä levinnyt ” uutinen ” jonka oli luonut joku toimittaja kokeilumielessä. Yhteisöllisyys toimi toivotusti ja valtamediatkin reagoivat…

    Nykyistä Facebookin kuvagalleriaa taas voidaan pitää perinteisen kuvagallerian ( esim. perheen valokuva-albumin) remediaationa. Molemmille on tyypillistä , kuten osuvasti kirjoitit, onneliset ja hymyilevät kasvot ! Aikaisemmin albumia pidettiin laatikossa ja se oli yksityinen , nykyään se on julkinen. Toisaalta palvelu on antanut loistavan mahdollisuuden tutustua henkilöön , jonka kanssa on tehty yhteistyötä pitkään , toisaalta vanhat , unohdetut sukulaiset ja entiset luokkakaverit pommittavat kaveripyynnöillä. Toisaalta koen yhteisöllisyyden voimaa ja hauskuudet, toisaalta en jaksa kommentoida onnelllisia lomamatkankuvia , kun ei muuten olla missään tekemisessä toistemme kanssa.

    Muistan lukeneeni myös siitä , että kun kyllästyy näihin touhuihin on olemassa joku suicide sivusto , joka mahdollistaa virtuaalisen itsemurhan… Toivoa on , netin ihmemaassa voi delata, mutta selviää muuten hengissä.

  2. 2.4.2010 18.14

    Ilmiö tuottaa usein vastailmiön. Tiedän jo monia henkilöitä, jotka harrastavat ikään kuin downshiftausta sosiaalisen median suhteen eli jättäytyvät pois kaikesta. Mielenkiintoista onkin nähdä tuleeko siitä seuraava trendi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: