Skip to content

Minne matka mediayhteiskunta?

25.10.2010

Australialainen tietoturvayrityksen AVG:n teettämän tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan 81 prosentilla alle kaksivuotiaista lapsista on jo digitaalinen jalanjäki netissä kuvien kera. Kiitos tästä kuuluu lasten äideille.

Nykyään lapset syntyvät myös digitaalisesti ja tämä tapahtuu keskimäärin puolen vuoden ikäisenä. Joka kolmannesta lapsesta löytyy syntymähetken kuvia netistä ja melkein neljännes astuu estraadille jo ennen syntymäänsä ultraäänikuvissa. Profiilit luodaan Facebookiin tai muihin yhteisöpalveluihin, hankitaan taaperoille sähköpostiosoite ja lapsen nettijalanjälki kasvaa jatkuvasti, vaikka lapsi ei ole edes tietoinen koko hänen nettihistoriastaan ja tuskin pystyy vaikuttamaan julkaistuihin asioihin.

  Tuloksista huolestunut AVG yrittikin mediaksvattaa äitejä muistuttamalla heitä yksityisyyden suojasta sekä netin vaaroista. Lapsen turvallisuus pitäisi olla vanhemmalle ehdottomasti tärkeämpää, kuin lisä sisällön tuominen omaan sosiaalisen palvelun profiiliinsa tai muiden huonon esimerkin seuraaminen. Päästään kohta siihen, että äitejä aletaan mediakasvattaa jo neuvoloissa, mutta sitä ennen terveydenhoitajatkin pitää kouluttaa.

  Itse en julkaisisi mitään kuvia lapsistani netissä, kysymättä lupaa heiltä. Minusta se ei olisi oikein. Tällainen käytäntö sotii myös YK:n hyväksymän Lapsen oikeuksien kanssa. Siin kun todetaan, että lapsella on oikeus yksityisyyteen (artikla 16)  ja lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa (artikla 12). Omista ystävistäni suurin osa kuitenkin tekee päinvastoin. Pienten lasten kuvat ja tekemiset pyörivät milloin missäkin. Minä vuorollani autan omaani luomaan Facebook profiilinsa kun aika tulee, niin kuin hän oli itse pyytänyt.

  Digitaalinen sukupolvi sitten kasvaa ja viihtyy verkkoyhteisössä seuraamalla vanhenpien viitoittamaa tietä. Tuore Euroopan komission teettämä kysely osoittaa, että suomalaiset ovat Euroopan aktiivisimpia verkkopalvelukäyttäjiä. Facebookin, Twitterin ja kumppaneiden suosio on täällä suurempi, kuin EU-maissa keskimäärin. Keväällä, jo diginatiiveiksi syntyneet, espoolaisen koulun yhdeksäsluokkalaiset suunnittelivat oman ruokasotansa Facebookissa ja toteuttivat sen aikataulun mukaisesti koulussa.  Klikkaamisella sovituista asioista pidettiin kiinni. Aikuisten kaavailema yleislakko( 15.10 ) sen sijaan jäi toteutumatta, vaikka ideasta tykkäsi Facebookissa yli 110 tuhatta jäsentä.

 Maailmalla kiistellään juuri sopivasti siitä, onko sosiaalisella medialla ylipäänsä yhteiskunnallista merkitystä. Kiistan aloittanut tietokirjailija Maklcolm Gladwell on sitä mieltä, että sosiaalinen media ei ainakaan muuta maailmaa. Jotta ryhdytään tekoihin, kansannousuun tai vaikkapa yleislakkoon tarvitaan jotain konkreettisempaa.  Mukavissa kotioloissa voidaan klikata mitä vaan, tykätä mistä vaan, mutta tarpeen tullen ei lähdetä marssimaan tai kantamaan kylttejä asian puolesta. Tämä on niin sanottu näppäimistädemokratia, koska netissä demokratiasta on tullut viihdettä, eikä tällaisillä mielipiteillä ole yhtään merkitystä.

  Minä en ainakaan väittäisi noin. Sosiaalisella medialla on ainakin kiinnostusta ja huomiota herättävä voima. Klikkauksella voidaan saada asia esille ja keskustelua aikaan. Tässä tapauksessa, niin lehdissä kuin uutisissakin yleislakkoaie ja sen aiheuttaneet syyt olivat vilkkaasti tapetilla melkein joka päivä ennen 15.10. Sosiaalisesta mediasta onkin tullut melkein ainoa foorumi, jossa tietyistä asioista voidaan alkaa keskustella, asiallisesti tai sitten ei.

  Tällaiset yhteisöt ja keskustelut voisivatkin herättää ihmisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan enemmän, kuin Jungnerin salainen ase, eli Ikea-tyylinen katalogi eduskuntavaaliehdokaista. Itse käyttäisin sitä koulussa, My family projektissa. Oppilaat vosivat leikata sieltä kuviteltuja perheenjäseniä itselleen.

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: