Skip to content

Kolmijalka ja mediakasvatus

20.11.2010

Ensimmäinen tapaus

Vahtimestari kysyi minulta kaksi viikkoa sitten, olisiko kuvistunneilla käyttöä kolmijalalle. ”Eikö se kameraan kiinnitettävä ruuvi ole standardi?” Kolmijalka löytyi roskalavalta, jonne naapurikoulusta heitettiin tarpeettomaksi katsottua, koulun nurkissa lojunutta tavaraa. Ihanampaa ei voi olla kuin tehdä löytö roskalavalta. Tällainen unelmalöytö oli kolmijalka, yli kaksikymmentä vuotta käyttämättömänä lojunut italialaisvalmisteinen tukevaa tekoa oleva helmi, joka uutena ostettuna maksaisi yli viisisataa euroa. Puhdistin pölyisen kolmijalan, rasvasin sen ja otin käyttöön. Mainittakoon, että samaiselta roskalavalta löytyi aiemmin vielä uudelta tuoksuva studiokäyttöön tarkoitettu videokamera, tosin se ei sovellu nykyiseen koulukäyttöön mutta kuitenkin. Onnekseni koitunut löytö kertonee jotain suomalaisen mediakasvatuksen tilasta, jossa kolmijalkaa ei tunnisteta.

Toinen tapaus

Kahdeksannella luokalla kuvataiteen valinnaisella kurssilla olimme edenneet mainoksiin. Katsoimme kuinka mainokset ovat muuttuneet sadan vuoden aikana, tutkimme mainoksia, teimme mainosanalyysejä, pohdimme mainoksia kriittisestä näkökulmasta ja katsoimme vastamainoksia. Mainosanalyysin jälkeen annoin tehtäväksi vastamainoksen. Tyttö tuli luokseni ja näytti Mörön kuvaa ja kertoi haluavansa tehdä tästä vastamainoksen kääntämällä Mörön tympeän ilmeen iloiseksi. Tyttö ei erottanut mainosta kuvituksesta. Arvelin ensin, että oppilas oli ollut usean tunnin ajan omissa ajatuksissaan, mutta aloin todella ihmetellä kun seuraava tyttö tuli Smurffi -kuvan kanssa: ”Käyks tää?” Oli aloitettava alusta käsitteestä mainos. Mieleeni tuli, eikä ensimmäistä kertaa, että me opettajat elämme kuplassa, meille kaikki on itsestään selvää ja vuosien mittainen opetus hämärtää tehokkaasti ymmärrystä oppilaan lähtökohdista. Kertomani tapaus havahditti minut päivittämään asennettani.

Kriittistä mediakasvatusta tarvitaan–

A-talkissa Nuorten Ääni -toimituksen tuottamassa ohjelmassa ”Tämä ei ole mainos” kävi ilmi miten mainosten maailma sekoittuu ja ujuttautuu oikeaan maailmaan hämärtäen rajoja. Se näkyy elokuvissa ja musiikkivideoissa tuotesijoitteluna ja on osa muotiblogeja. Erityisesti tytöille suunnattujen lehtien jutuissa ja stailatuissa kuvissa, aiheeltaan vakavissakin, on aina meikit ja vaatemerkit tarkaan selvitetty.

—–Oppilailla on jonkinlainen käsitys kuvien käsittelystä, mutta muokatun kuvan erottaminen on vaikeaa. Meitä aikuisiakin, jotka olemme nähneet maailman muuttumisen digitalisoituneeksi, voidaan perusteellisesti höynäyttää nykytekniikan suomilla ja kaikkien ulottuvilla olevilla kuvien muokkausmenetelmillä. Kyse ei ole enää vain päitten vaihdolla kikkailusta.

Valtiotieteiden tohtori Liina Puustinen ja professori Janne Seppänen selvittivät lukijoiden luottamusta lehtikuvien aitouteen haastattelemalla kolmeakymmentä 15–65 -vuotiasta suomalaista. Tuloksena oli, että lukijat pitävät hieman suttuisia ja lukijoiden lähettämiä kuvia yhtä luotettavina kuin ammattilaisen ottamia kuvia. Lehden lukijat pysähtyvät harvoin tutkimaan yksittäistä uutiskuvaa lukutilanteessa, vaikka kysyttäessä ovat kriittisiä kuvia kohtaan. Myös lehden nimi herättää luottamusta tai epäluottamusta kuvia kohtaan.

Häpeäkseni on tunnustettava, että hälytyskellot eivät soineet lukiessani vuonna 2007 juttua venäläisten tutkimustyöstä Pohjoisella jäämerellä ja katsoessani Reutersin välittämää kuvaa Mir-sukellusveneestä, jonka tehokkaat lamput valaisivat merenpohjaa. En havainnut mitään epäilyttävää, toisaalta siinä tilanteessa pohdin enemmänkin ihmisen ahneutta kuin itse kuvaa. Katsoessani kuvaa ihmettelen hetkellistä sokeuttani. Kuvasta ei voi erehtyä, se on Titanic-elokuvasta lainattu, säälittävä väärennös. Onnekseni en ollut ainoa kuvan todesta ottanut, sillä ainoastaan yksi lukija Waltteri Seretin tunnisti kuvahuijauksen. Waltteri oli silloin 13-vuotias peruskoululainen. Walttereiden tarkkuutta tarvitaan jatkossakin ja mediakasvatus otettava todesta.

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: