Skip to content

ABI, LÄPPÄRI JA NETTI – YO-KOKEEN UUSI ETIKETTI

24.11.2010
by

Verkossa toiminen ja tietotekninen osaaminen ovat välinetaitoja, jotka modernissa mediayhteiskunnassa ovat 2000-luvun nuorille itsestäänselvyyksiä.  Sosiaalisen median eri muodot, sähköiset oppimisalustat ja verkko-opiskelu tiedonhankinta- ja käsittelytaitoineen kuuluvat opiskelijoiden arkipäivään niin koulussa kuin kotona. Näillä taidoilla ei kuitenkaan ole käyttöä ylioppilaskokeissa. Nyt nuoret ovat nousseet peräämään, että ylioppilastutkintolautakunnankin on päivitettävä softansa ajan tasalle. Emme elä enää viime vuosituhannella.

Iltalehdessä 21.11.2010 julkaistun uutisen mukaan Lukiolaisten liitto vaatii yo-tutkintoa sähköiseksi vuoteen 2014 mennessä. Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Valtteri Aine perustelee vaatimusta sillä, että uudistus antaisi mahdollisuuden kehittää ylioppilastutkintoa ja kokelaille enemmän aikaa keskittyä olennaiseen. ”Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto huutavat uudistusta, eihän lukio voi jäädä muun yhteiskunnan kehityksestä jälkeen”, Aine julistaa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana olen sitä mieltä, että Valtteri Aineen vaatimus on perusteltu. Modernin tietoyhteiskunnan edellyttämiä taitoja tulisi mitata myös ylioppilaskokeessa. Tällä hetkellä äidinkielen ylioppilaskokeen ainoat välineet ovat kynä, kumi ja teroitin, pino paperia ja koeaineisto. Koevastaukset kirjoitetaan käsin ja esseekoe puhtaaksi pysyvää jälkeä jättävällä kynällä! Tekstin prosessointi ja tuottaminen äidinkielen ylioppilaskokeessa helpottuisi huomattavasti, kun käytössä olisi tietokone. Nyt kokelas on samassa tilanteessa kuin kanttori Sepeteus Nummisuutareissa: mitä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin. Jälkikäteistä tekstin muokkausta mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi ei ole. Tämä kahlitsee luovaa ajattelua ja kirjoittamisprosessia. Tämä on myös vastoin opiskelijan omaksumia ja luonteviksi kokemiaan työskentelytapoja.

Nykyinen äidinkielen tekstitaidon koe ja esseekoe eivät juuri mittaa sellaisia moderneja mediavälinetaitoja, joita esimerkiksi mediakasvatus painottaa. Harvoin opiskelijat voivat myöskään tuottaa kokeessa sellaisia tekstilajeja, joita verkossa toimiminen edellyttää. Nykyiset tekstityypit, joiden taitoa ylioppilaskokelailta edellytetään, ovat pohtivia esseitä tai eritteleviä tekstejä aineistoina erilaiset juttutyypit, kaunokirjallinen proosa ja lyriikka sekä kuva.

Tanskassa tietokonetta ja internetiä saa käyttää äidinkielen kokeessa. Digitaalisessa äidinkielen kokeessa voi aineistona olla esim. lyhytelokuva, mainospätkä tai verkkosivun analysointi. Tällainen vastaisi tehtävänasettelultaan mediakasvatuksen ja mediayhteiskunnan edellyttämiä valmiuksia. Kun vastaustekstien tuottamisessa voi käyttää internetiä lähteenä, mitataan samalla myös kokelaan lähdekriittisyyttä. Tosin netin käytön yhteydessä kukaan ei takaa, miten paljon kokelas esimerkiksi lunttaa suoriutuakseen kokeesta. Verkon vapaa käyttö tuntuukin kokeessa arveluttavalta eikä ole ongelmatonta.

Meillä Suomessa tietokoneen käyttö ylioppilaskokeissa on myös mahdollista. Kokelas, jolle on myönnetty lisäaikaa, voi saada oikeuden kirjoittaa esseensä tietokoneella, mutta silloin kone ei ole kytketty verkkoon eikä kokelas voi käyttää hyväkseen myöskään kielentarkistusohjelmaa. Kokelas on siis omien tietojensa ja taitojensa varassa, kuten aina ennenkin.

Suomessakin mietitään, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voitaisiin hyödyntää paremmin koulujen opetuksessa. Vastaan tulee kuitenkin yksinkertaisesti raha. Kokemuksesta tiedän, ettei läheskään kaikilla opettajalla ole opetuksessa käytettävissään omaa tietokonetta, saati että olisi mahdollista hankkia kaikille abiturienteille ylioppilaskokeeseen samanaikaisesti käytettäväksi ehkä kymmeniä koneita. Jos Suomessa siirrytään Tanskan mallin mukaisiin ylioppilaskokeisiin, se edellyttää suuria teknologiainvestointeja, opettajien uudelleenkoulutusta ja ylioppilastutkinnon uudistamista niin, että tieto- ja viestintäteknologian hallitsevat nuoremme voisivat suorittaa kypsyyskokeensa modernin mediayhteiskunnan edellyttämin varustein ja menetelmin. Lukiolaisten liiton aikaraja vuosi 2014 taitaa vaihtua vielä yhden jos toisenkin kerran, ennen kuin kaikilla kokelailla on kone käytössään ja ylioppilastutkintolautakunta saanut päivitettyä tällä vuosituhannelle niin kokeiden rakenteet kuin asenteet osaamisennäytön uudenlaisia tapoja kohtaan.

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: