Skip to content

LAPSI TELEVISIOVÄKIVALLAN ÄÄRESSÄ

24.11.2010
by

Sähköinen mediateknologia on kehittynyt huimasti. Tämä merkitsee sitä, että televisioruudut ja tietokoneen näytöt ovat yhä suurempia ja niiden audiovisuaalinen tulva vangitsee yhä tehokkaammin lasten huomioarvon. Kun tämä tulva kytketään vielä kotiteatteritehosteisiin, ruudun maailma vyöryy yli. Miltä tuntuu kolmevuotiaasta lapsesta, joka leikkii olohuoneen lattialla, kun alkuillan uutisissa kerrotaan autopommin uhreista ja näytetään kuvia kuolleista lapsista? Entä miltä tuntuu viisivuotiaasta, jonka pitäisi jo nukahtaa omassa huoneessaan, mutta uni ei tulekaan ja hän kuulee, kuinka illan elokuvassa tapellaan ja tapetaan taas? Miten pahasti aikuisten maailman fakta ja fiktio vaikuttavat lapsiin, joiden valmius ymmärtää median ja maailman suhdetta on vielä vajavainen?

Helsingin Sanomien verkkosivulla oli 7.11.2010 uutinen, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Tytti Solantaus toteaa, että vuosien varrella on kiistelty siitä, lisäävätkö väkivaltaohjelmat väkivaltaista käyttäytymistä. Hänen mukaansa on riittävästi tutkimuksia siitä, että media selittää jopa 20 prosenttia väkivallasta ja että medialla on tutkimusten mukaan yhteys myös lasten pelkoihin, painajaisiin ja univaikeuksiin.

Laki määrittelee lasten kehitystä vaarantaviksi aineistoiksi seksiin, väkivaltaan ja kauhuun liittyvät sisällöt. Lasten on kuitenkin lähes mahdotonta välttyä altistumasta kehitystä vaarantaville aineistoille, koska televisio-ohjelmat ovat täynnä voimakkaita audiovisuaalisia esityksiä ja tunnekokemuksia sekä väkivaltaa, jotka vaikuttavat lapseen joko tietoisesti tai tiedostamattomasti. Televisioruudun kuvat ja äänet välittyvät lapselle silloinkin, kun hän ei aktiivisesti katso televisiota, vaan leikkii tai odottaa vaikkapa unen tuloa omassa sängyssään.

Väkivaltaviihteen lisäksi lapset saavat uutisista ja muista ajankohtaisohjelmista pelkoja aiheuttavia väkivaltaisia kokemuksia. Professori Tytti Solantauksen mukaan uutisväkivallan seuraaminen aiheuttaa oireita suurelle osalle lapsia ja nuoria. Hän ehdottaakin, että lapsille pitäisi olla omat siivotut uutisensa, joista selvä väkivalta on otettu pois. Hollannissa ei lasten uutisissa näytetä väkivaltaa lainkaan lähikuvissa.

 Kun seurasin Helsingin Sanomien verkkosivuilla käytävää keskustelua aiheesta, hämmästyin, miten toisistaan poikkeavia näkemyksiä meillä aikuisilla on. Monet olivat sitä mieltä, että Solantaus on oikeassa siinä, että väkivallan ja hirveyksien näkeminen ahdistaa ja pelottaa lapsia ja vaikuttaa heidän mieleensä.

Monet kannattivat myös sitä, että alkuillan uutisista voitaisiin siivota väkivaltaa vähemmälle. Toisaalta oli myös vastakkaisia näkemyksiä, joiden mukaan uutisissa ei ole väkivaltaa mitenkään merkittävästi ja että lapsia ei voi kasvattaa tynnyrissä. Keskusteluissa ehdotettiin myös, että huomio tulisi siirtää uutisten väkivallasta television tarjoaman väkivaltaviihteen siivoamiseen.

Monet ohjelmat, joita pienet lapset seuraavat, sisältävät pelottavia ja lapsen käsityskyvylle liian vaikeita ja monimutkaisia asioita tai ovat ristiriidassa lapsen oman käsityksen kanssa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Miten lapsi, jolle on opetettu, että pienempiään ei saa kiusata eikä heittää hiekkaa toisen päälle, voi sovittaa mielessään sen ristiriidan, että aikuisten maailmassa aikuiset voivat tehdä toisilleen ja jopa lapsille uutisissa ja väkivaltaelokuvissa hirvittäviä asioita?

 Anja Riitta Lahikainen painottaa jutussaan Pienen lapsen mieli ja media (aukio.fi 23.9.2008), että median tulo lapsen arkeen on laaja kasvuympäristön muutos. Tutkimustulokset median vaikutuksista lapsen arkeen viittaavat vahvasti siihen, että televisio aiheuttaa vakavia traumaattisia kokemuksia lapsille ja häiritsee heidän kehitystään, elleivät aikuiset suojele lapsia aktiivisesti altistumasta näille kokemuksille.

Suomen UnitutkimusSeura ry:n verkkosivuilla esitellään tutkimusta, joka käsittelee television katselun yhteyttä 5-6 vuoden ikäisten lasten unihäiriöihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että aktiivinen television katselu oli yhteydessä lyhyempään yöunen pituuteen ja nukahtamisvaikeuksiin. Mitä useampia aikuisten ohjelmia lapset seurasivat tai mitä enemmän he altistuivat passiivisesti television ohjelmavirralle, sitä enemmän heillä oli unihäiriöitä.

Iltalehdessä (3.11.2009) taas julkaistiin uutinen yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan televisio on yhteydessä pienten lasten aggressiivisuuteen. Aggressiivinen käytös oli tutkimuksen mukaan selvästi yleisempää lapsilla, jotka katsoivat paljon televisiota tai joiden kotona televisio oli jatkuvasti auki. Aggressiivinen lapsi oli tutkimuksen mukaan vaarassa ajautua ongelmiin nuoruudessa ja aikuisena. Television katselu on myös liitetty lapsen kielenkehityksen viivästymiseen ja tarkkaavaisuushäiriöihin.

Näiden tutkimusesimerkkien valossa television välittämä informaatiotulva voi olla lapsen kehitykselle siis kohtalokkaan vaarallista, olipa kyse uutisista tai väkivaltaviihteestä. Alle kouluikäisten lasten on vaikea erottaa faktaa ja fiktiota toisistaan esimerkiksi elokuvien tai uutisten yhteydessä. Niiden aiheuttama pelko suhteessa lapsen käsittelykykyyn voi olla lapselle ylivoimainen ja aiheuttaa kauaskantoisia seurauksia. Tämä tulee meidän aikuisten muistaa joka ainoa ilta, kun avaamme television. Vaikka lapsi ei seuraisi televisiosta tulevaa ohjelmaa aktiivisesti, sen aiheuttamat kokemukset jäävät syvälle hänen alitajuntaansa prosessoitumaan ja saattavat aiheuttaa kärsimyksiä, joita yhdenkään lapsen ei pitäisi kokea.

Niille vanhemmille, jotka ovat sitä mieltä, ettei lapsen pidä kasvaa tynnyrissä, haluan lainata Anja Riitta Lahikaisen ajatusta: ”Se, mikä on läsnä oman olohuoneen tai oman huoneen kuvaruudussa, on läsnä myös lapsen elämässä”. En usko, että meistä kukaan haluaa lapsemme elävän sotien, murhien ja väkivallan keskellä lapsuutensa jokaisena päivänä, jos näiden kauhujen asemesta voimme tarjota turvallisen kasvuympäristön, johon jokaisella lapsella tässä maailmassa on oikeus.

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: