Skip to content

Facebook-rajauksia

11.3.2011
by

Mitä Facebook tekee meille, kysyi Helsingin Sanomat (8.3.). Jutussa esiteltiin tutkimustuloksia, joiden mukaan Facebook saa tuntemaan ihmiset yksinäisiksi, muiden profiilien selailu vie itsetunnon ja päivityspaine ”tykkäämisodotuksineen” tuottaa ahdistusta. Facebook ei siis olekaan kaikille keino helppoon kontaktimahdollisuuteen muiden kanssa.

Tunnistan hämmennyksen julkaisemisen, kommentoinnin ja ”tykkäämisen” kentällä. Kaverimäärien ja päivitystyylien vertailu sekä pohdinta, ketä mahtaa kiinnostaa murjaisuni senhetkisistä ajatuksista, voivat luoda epävarmuutta ja paineita. Ja kaikkihan ovat SIELLÄ, minun pitää olla mukana, etten jää ulkopuolelle!

Facebook on ehdottomasti mahdollisuus. Profiilin perustaminen on mutkatonta, samoin tuttujen etsintä ja yhteydenpito. Facebook pakottaa ihmisen miettimään omia toimintatapojaan, rajauksiaan, tavoitteitaan ja keinojaan samoin kuin muillakin elämänalueilla. Asennetta kannattaa hellittää: eihän tähän yhteydenpitokanavaan tarvitse suhtautua erityisen vakavasti, se on vain yksi muiden joukossa – kunhan on niitä muitakin.

Tutkimusten mukaan, mitä enemmän on Facebook-kavereita, sitä vähemmän heiltä saa tukea. Keskimäärin Faceebook-kavereita on noin 120, mutta eniten yhteyttä pidetään 3 %:iin. Tosielämäystäviä on ihmisillä keskimäärin yhdeksän. Luulenpa, että he ovat samoja, joihin on myös Facebookissa tihein yhteys.

Eniten mietityttää tasa-arvoisuus. Tuntuu, että nykyisin on tuomittu syrjäytymään, jos ei ole mukana sosiaalisessa mediassa. Huolettaa, miten käy heidän, joilla ei ole taloudellisia, sosiaalisia tai muita resursseja. Näyttää jo nyt siltä, että myös joka yhteisöllä ja firmalla pitää olla Facebook-profiili. Vastaavia vaihtoehtojakin kehitellään. Esimerkiksi Kehitysvammaliitto on perustanut oman helppokäyttöisen verkkoyhteisökanavan (http://kaveripiiri.fi/) vastaamaan oman kohderyhmänsä tarpeisiin.

3 kommenttia leave one →
  1. 12.3.2011 9.45

    Facebookin myötä käsite ’kaveruus’ on muuttunut. Kaveri voi olla henkilö, jota et lainkaan tunne, et ole tavannut häntä etkä edes kommunikoinut hänen kanssaan. Mikä se sellainen kaveri on? Sana kaveri on muunnos toveri-lainasanasta, jolle on muodostunut historian saatossa vasemmistolainen leima. Molemmat merkitsevät ystävää.
    Ystävyys puolestaan on määritellään Wikipedian mukaan seuraavasti: ”Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä yhteistyötä ja palvelevaa käyttäytymistä. Henkilöitä kutsutaan ystäviksi. Ystävysten välillä on molemminpuolista mieltymystä ja luottamusta.”
    Joillakin julkkiksilla ei ole erillistä fanisivua, vaan hyväksyvät kavereikseen fanejaan.
    Onko siis fb-kaveri ystävä, toveri, kaveri vai peräti fanitettava?
    Twitterissä ja monissa muissa some-palveluissa ei ole kavereita vaan followereja eli seuraajia. Seuraat henkilöä tai asiaa josta olet kiinnostunut – mutta kaveruutta ei tarvitse olla. Jotenkin selkeämpää!

  2. 14.3.2011 14.32

    Tuossa vieressäkin mainittu tutkimus Netissä halutaan omaan rauhaa on pohdituttanut täällä muutamaankin kertaan. Tutkimusten mukaan netissä haluttaisiin olla niin että voi itse valita seuraajansa/kaverinsa/kohdehenkilönsä. Samaan aikaan tässäkin blogimerkinnässä pohditaan kavereiden määrää facebookissa, tykkäysten määrän merkitystä itsetunnolle, lisäksi avoimet päiväkirjamaiset blogit työllistävät ihmisiä Suomessakin ja yhä useampi nuori haluaa tosi-tvn kautta mihin tahansa julkisuuteen. Missä menee loogisuus näiden kahden asian välillä?

  3. 16.3.2011 22.06

    Olen alkanut nimittää oppilaideni ikäluokkaa itsekeskeisyyden massaksi. Halutaan välillä sitä, välillä tätä, kunhan kaikki haluttu vaan pönkittää omia tarpeita. Muiden mielipiteillä -puhumattakaan tunteista- ei ole merkitystä. Fiksutkin mätkivät toisia turpaan, jos toisen mielipiteet eivät miellytä; naamakirjassa kiusaaminen on siinä tapauksessa pientä. En usko, että nuorten sosiaalisessa käyttäytymisessä on muuta logiikkaa kuin oma napa. Seuraukset saattavat olla sen mukaiset.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: