Skip to content

Nuoret [kehittyvät] pelissä

7.7.2011

Oletko jo tutustunut tutkimusaineistoon ”Nuoret pelissä” (2011)?

Jo heti materiaalin tiivistelmään tutustuessa tämän mediakasvattajan korviin kalskahtaa ilmaisu ”— sekä haittoja, jotka niistä [digitaalinen ja rahapelaaminen] voivat aiheutua”. Ongelmalähtöinen tarkastelu elää ja voi hyvin, kiitos Terveyden & hyvinvoinnin laitokselle ja Elämä on parasta huumetta ry:n Pelitaito-projektille. Mutta, mitä annettavaa mediakasvatukselle on tästä tutkimuksesta? Seuraavassa on poimimiani faktoja, jotka mediakasvattajan pitäisi ottaa huomioon:

  1. Ihmiselle on ominaista pelata ja leikkiä. Perinteiset kortti-, lauta- ja pihapelit ovat saaneet jatkumoa digitaalisista peleistä. (s. 2) Ei siis ole syytä väittää, ettei pelimaailma kuuluisi myös koulun kasvatustyöhön.
  2. Myönteinen pelikulttuuri syntyy aikuisten ja vanhempien tiedostavan ja aktiivisen otteen avulla peleihin ja pelaamiseen. (s. 1) Kaikkia opettajia pelaaminen ei kiinnosta, samalla tavalla kuin ei kaikkia oppilaitakaan. Miten on omalla kohdallasi?
  3. Pelit tarjoavat ajanvietettä (ajattomasti), jännitystä, elämyksiä, uusia tavoitteita, mahdollisuuksia oppia uusia asioita, haasteita ja sosiaalisia kontakteja sekä globaalissa mittakaavassa, että iästä riippumatta. Lisäksi pelien avulla voi saavuttaa arvostusta. (s. 2, 4, 6-8)
  4. Digitaalisten pelien keskeiset positiiviset ominaisuudet ovat visuaalisuus, mukaansatempaavuus ja vuorovaikutteisuus. (s. 6)
  5. Pelaamisen myönteiset vaikutukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: fyysiset vaikutukset, taitojen kehittyminen ja sosiaaliset ja psykologiset vaikutukset. (s. 10) Löydätkö yhteyden opetussuunnitelmaan?
  6. Pelaamalla voi kehittää kognitiivisia, motorisia ja sosiaalisia taitoja. Pelatessa voi harjoitella tunnetaitoja, sekä roolien ottaminen voi auttaa oman identiteetin rakentamisessa. Pelatessa uudet taidot saattavat karttua huomaamatta ja motivoivalla tavalla. (s. 8) Kyseessä on siis upea mahdollisuus opetukselle, oikein käytettynä.
  7. Pelien maailma on lapsille ja nuorille luonnollinen kasvuympäristö, jossa toimia. Se ei kuitenkaan ole vain lasten ja nuorten ympäristö. (s. 2, 16)
  8. Pelaajabarometrin (2010) mukaan 10–19-vuotiaista nuorista yli 97 prosenttia pelasi digitaalisia pelejä toisinaan. (s.4) Hurja määrä! Kuinka usein sinä pelaat?
  9. Peleissä pelaaja on osa tarinaa ja voi vaikuttaa juonen etenemiseen. Pelaaminen vaatii aktiivista osallistumista. (s. 6)
  10. Pelit tarjoavat irtioton arjesta. Pelimaailmaan uppoutuminen tapahtuu visuaalisten, auditiivisten ja fyysisten ärsykkeiden avulla. Pelistä, jolla ei ole selkeää loppua, on vaikea irrottautua. Normaalissa tilanteessa pelistä on kohtuullisen helppoa irrottautua ja siirtyä tekemään jotain muuta. (s. 7)
  11. Pelaamisen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttavat pelaajan henkilökohtainen tilanne, kasvuympäristö, pelin sisältö ja pelitilanne. (s. 9) Tämä sama pätee myös kaikkeen muuhun oppimiseen.
  12. Keskustelu pelaamisesta, myös koulussa, antaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden käydä läpi pelin herättämiä tunteita, teemoja ja tapahtumia. (s. 15–16, 43)
  13. Pelaamiselle tulee laatia säännöt. (s. 17–18) Tästä hyviä esimerkkejä ovat erilaiset ”netiketit”.

Opetuspeleissä myönteisiin puoliin voi toivottavasti lisätä uuteen sisältöön tutustumisen ja toivottavasti jopa hallinnan.

En ole yllä oleviin raportissa mainittuihin rakentaviin näkökulmiin ottanut juurikaan ongelmalähtöisiä asioita mukaan. Mielestäni tärkeä kysymys kuitenkin on, miten koulun tulisi suhtautua siihen, että osalla oppilaista saattaa olla pelien aiheuttamia ongelmia omassa elämässään (mahdollisesti jopa aivorakenteiden muutoksia addiktoitumisen seurauksena vrt. raportti s. 40).

Ja ei muuta, kuin opetuspelejä suunnittelemaan ja rakentamaan!

Ps. Erityisesti suosittelen mediakasvattajien tutustuvan raportin sivuihin 22–25, jossa esitellään kehitysvaiheittain kehitystehtävien ja mediataitojen yhteyksiä.

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: