Skip to content

Blogien haasteita ja mahdollisuuksia

27.7.2013

Mediakasvatushankkeessani pyrimme monipuolistamaan Eläinsuojeluliitto Animalian vapaaehtoispohjalta toimivien alueosastojen viestintää blogien avulla. Eläinsuojeluliitto Animalia oli valinnut vuoden 2013 viestinnän painopisteiksi vapaaehtoisten kouluttamisen vaikuttajiksi ja verkon paremman hyödyntämisen viestinnässä, ja hanke sopi hyvin näihin teemoihin.

Kevään aikana pääsimme omassa alueosastossamme hyvään alkuun. Perustimme blogin, johon kertyi loppukevään aikana kymmenisen postausta. Aiheet käsittelevät pitkälti ryhmämme ajankohtaista toimintaa, esimerkiksi opintovierailuja, järjestämäämme koe-eläinaiheista seminaaria, uusien iltaa ja vegaanikahviloita. Mukaan mahtui myös pari henkilökohtaisempaa pohdiskelevaa tekstiä.

Yhteisen blogin tuottamisessa on haasteensa. Tässä vaiheessa kirjoittajina ovat toimineet lähinnä aktiiviporukan jäsenet, jolloin blogi rajautuu vain pienen ydinjoukon näkökulmaksi asioihin. Toisaalta vapaaehtoistoiminnalle on luontaista, että toiminnassa on aktiivisesti mukana tiettynä aikana tietty ydinjoukko ihmisiä, mikä luonnollisesti heijastuu myös ryhmän blogissa.

Tekstejä voi olla vaikea saada spontaanisti laajalta toimijajoukolta ja blogi ei synny ”itsestään”. Jaoimme vastuuta aktiivitoimijajoukon kesken, eli sovimme, kuka kirjoittaa mistäkin tapahtumasta tai siihen liittyvästä teemasta. Toisaalta joitakin kirjoituksia ja aiheita tuli spontaanisti ilman erityistä sopimista tai kyselyä. Spontaanius ja henkilökohtaisuus voi olla yhteisblogissa vaikeaa. Henkilökohtaisessa blogissa kynnys kirjoittaa on varmastikin matalampi, kun kirjoituksia ei tarvitse välittää kenenkään kautta tai miettiä ”ryhmän” yhteistä näkökulmaa. Ryhmämme vapaaehtoisilla oli jonkin verran erilaisia näkemyksiä siitä, missä määrin kaikkien kirjoitusten tulee noudattaa yhteistä Animalian linjaa eläinsuojeluasioissa. Liika varovaisuus voi kuitenkin sulkea mielenkiintoisia kirjoituksia pois.

Haasteena on myös saada blogia laajempien joukkojen tietoisuuteen. Nyt potentiaalista yleisöä ovat lähinnä alueosastomme sähköpostilistalla olevat toimijat, ja joukko, joka seuraa Facebook-sivuamme. Facebook toimiikin hyvin mainoskanavana uusille kirjoituksille.

Täällä Mediakasvatuspohdiskelijassakin blogeja on kritisoitu, varmasti syystäkin. Näen niissä kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia. Ryhmämme oman arvion mukaan blogi toimii monella tapaa siten kuin toivoimmekin. Kirjoitukset nostavat esille eläinsuojeluongelmia. Toisaalta ne tuovat näkyville eläinystävällisiä kulutusvalintoja, esimerkiksi vegaani- ja kasvissyöjän elämäntapaa aina ruokareseptejä myöten. Blogi dokumentoi ruohonjuuritason vapaaehtoistoimintaa. Henkilökohtaiset kirjoitukset ja esimerkit toiminnasta voivat madaltaa potentiaalisten uusien vapaaehtoisten tuloa toimintaan mukaan.

Blogin kautta on mahdollista käsitellä asioita syvällisemmin, pohdiskelevammin ja siten vapaammin kuin esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä, joita mielestäni kahlitsee niiden oma kulttuuri ja niille ominainen tapa viestiä.  Blogi täydentääkin tässä mielessä esimerkiksi vapaaehtoisryhmän viestintää Facebookissa. Näkisin, että blogeilla on mahdollisuus myös interaktiivisuuteen ja keskustelevampaan viestintään.

Ennen kaikkea vapaaehtoisporukkamme innostui blogin tekemisestä ja haluaa jatkaa bloggailuja kevään kokeilun jälkeenkin. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan blogi jatkaa kulkuaan.

Animalian Pääkaupunkiseudun alueosaston blogi ”Kaikenkarvaisia juttuja”

No comments yet

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: